Jee­suk­sen monet tulemukset

Ope­tus­lap­set kysyi­vät Jee­suk­sel­ta Öljy­mäel­lä kol­me tär­ke­ää kysy­mys­tä: ”Mil­loin se [Jerusa­le­min temp­pe­lin tuho] tapah­tuu, ja mikä on sinun tule­mi­se­si ja tämän aika­kau­den päät­ty­mi­sen merk­ki?” (Matt. 24:3).

Jee­sus vas­taa näi­hin kysy­myk­siin luvuis­sa 24 ja 25. Jerusa­le­min tuhol­le ja tule­mi­sel­leen hän antaa ehdot­to­man taka­ra­jan: ”…tämä suku­pol­vi ei katoa, ennen kuin tämä kaik­ki tapah­tuu” (24:34). Näin tapah­tui. Jerusa­lem tuhot­tiin v. 70 jKr., mut­ta entä tuo toi­nen asia? Eihän Jee­sus ole tul­lut vie­lä­kään, vaik­ka lähes 2000 vuot­ta on kulu­nut? Niin­pä. Jee­suk­sel­la on nimit­täin monen­lai­sia tule­mi­sia eivät­kä kaik­ki tar­koi­ta Jee­suk­sen tois­ta, jul­kis­ta tule­mus­ta maan pääl­le tämä aika­kau­den päättyessä.

Mitä tule­mus­ta Jee­suk­sen aika­na odo­tet­tiin? Sil­loin odo­tet­tiin sitä, että Mes­sias ilmaan­tui­si ja astui­si Kunin­kaa­na hal­lit­se­maan val­ta­kun­taan­sa, ajai­si roo­ma­lai­set tie­hen­sä ja palaut­tai­si Israe­lin val­ta­kun­nal­le sen lois­ton. Odo­tus oli niin ylei­nen, että jopa ris­tin ryö­vä­ri tie­si sii­tä: ”Muis­ta minua, kun tulet val­ta­kun­taa­si.” Ja sik­si väki­jouk­ko huusi Jee­suk­sel­le pal­musun­nun­tai­na: ”Hoo­sian­na Daa­vi­din Pojal­le! Siu­nat­tu olkoon Hän, joka tulee Her­ran nimeen”. Tämä tule­mi­sen odo­tus perus­tui mm. pro­feet­ta Danie­lin näkyyn (7:13): ”Minä näin yöl­li­ses­sä näys­sä, ja kat­so, tai­vaan pil­vis­sä tuli Ihmi­sen Pojan kal­tai­nen…” Usein täs­tä tule­mi­ses­ta jää­kin lop­puo­sa luke­mat­ta, jos­sa sano­taan, että tämä Ihmi­sen Pojan kal­tai­nen tuli, ei maan pääl­le, vaan Isän eteen tai­vaa­seen, jos­sa hän sai kunin­kuu­den. Tämä tapah­tui Jee­suk­sen ylös­nouse­muk­sen jäl­keen v. 30 jKr. Nykyi­sen aika­kau­den lopus­sa tapah­tu­val­le tule­muk­sel­leen Jee­sus ei anta­nut mitään merk­kiä. Se tapah­tuu aika­naan ilman varoi­tus­ta. Tuon het­ken yllät­tä­vyys tois­tuu seit­se­män ker­taa (Matt. 24:36–25:19).

Jee­suk­sen tule­mus kunin­kaa­na val­ta­kun­taan­sa on siis jo tapah­tu­nut ja hänen jul­ki­nen tulon­sa maan pääl­le tapah­tuu jos­kus tule­vai­suu­des­sa. Mut­ta yksi Jee­suk­sen tule­mus voi kos­ket­taa mei­tä jokais­ta: ”Ja vaik­ka minä menen val­mis­ta­maan teil­le sijaa, tulen minä takai­sin ja otan tei­dät tykö­ni, että tekin oli­sit­te siel­lä, mis­sä minä olen” (Joh. 14:3). Pie­ta­ri, Jaa­kob, Johan­nes ja muut ope­tus­lap­set ovat jo koke­neet tämän. Kun hei­dän elä­män­sä päät­tyi, Jee­sus tuli hake­maan hei­dät luok­seen. Näin käy jokai­sel­le Jee­suk­sen omalle.

Kuka sinua tulee aika­naan hake­maan? Ja min­ne? Tai­vaan kotiin men­nään vaan Jee­suk­sen kaut­ta: ”Ei kukaan tule Isän tykö muu­toin kuin minun kaut­ta­ni” (Joh.14:6).

Mark­ku J. Kumpula